Seinätikkaat ja lapetikkaat – mitoitus ja kiinnitys

Seinätikkaat ja lapetikkaat – mitoitus ja kiinnitys

Seinätikkaat ja lapetikkaat ovat useimmilla omakotitalojen katoilla se reitti, jota pitkin nuohooja, peltiseppä ja talon omistaja pääsevät turvallisesti piipulle tai lumitöihin. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten seinätikkaat ja lapetikkaat mitoitetaan, mihin ne sijoitetaan ja miten ne kiinnitetään niin, että ne kestävät Suomen talvet. Ohjeista on hyötyä niin uudisrakentajalle kuin taloyhtiön hallitukselle, joka miettii kattoremontin yhteydessä, kelpaavatko vanhat tikkaat vielä.

Huonosti kiinnitetty tikas on pahempi kuin ei tikasta lainkaan. Se näyttää turvalliselta, mutta pettää juuri silloin, kun sen varassa seisoo 90-kiloinen ihminen helmikuun jäässä.

Mitä laki ja määräykset vaativat katolle kulkemisesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta (1007/2017) edellyttää, että katolle johtaa turvallinen kulkureitti silloin, kun katolla on huollettavia kohteita, kuten nuohottava tulisija tai ilmanvaihdon laitteita. Pelastuslaki taas velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan siitä, että nuohooja pääsee työhönsä turvallisesti. Kulkureitti koostuu yleensä kolmesta osasta: seinätikkaat, lapetikkaat ja kattosilta.

Kiinteiltä kattotikkailta vaaditaan CE-merkintä ja yhdenmukaisuus standardin SFS-EN 12951 kanssa, kulkusilloilta SFS-EN 516 -standardin mukaisuus. Kun tikkaat ostetaan suoraan katemateriaalin valmistajalta, kuten Ruukilta, Weckmanilta tai Plannjalta, ne ovat tyypillisesti testattu kokonaisuutena juuri kyseisen valmistajan katteen ja kiinnikkeiden kanssa. Laajempi katsaus koko tuoteperheeseen löytyy artikkelista kattoturvatuotteet – tikkaat, lumiesteet ja kulkusillat.

Seinätikkaiden mitoitus vaihe vaiheelta

Ammattilainen aloittaa mittaamalla maanpinnasta räystään yläreunaan juuri siitä kohdasta, johon tikkaat tulevat. Tontin kaltevuus voi muuttaa korkeutta kymmeniä senttejä talon eri päissä, joten yksi mittaus kulmasta ei riitä.

Mitoitus etenee näin:

1. Mittaa korkeus maasta räystään yläpintaan tikkaiden tarkalla paikalla.
2. Lisää räystään yli jatkuvien kädensijojen osuus, tyypillisesti noin metri.
3. Vähennä alapään vapaa korkeus, jonka valmistajan ohje määrittää.
4. Valitse moduulipituudet ja jatkopalat niin, että jatkokset osuvat kiinnityskohtien lähelle.
5. Laske seinäkiinnikkeiden määrä valmistajan suurimman sallitun kiinnikevälin mukaan.

Tikkaiden etäisyys seinästä ratkaisee, mahtuuko jalkaterä askelmalle. Liian lähellä seinää kiipeäjä nousee varpaillaan, mikä jäisillä askelmilla on suora tie putoamiseen. Valmistajien seinäkiinnikkeet on mitoitettu antamaan riittävä jalkatila, joten itse tehdyt välikappaleet ovat huono idea.

Korkeissa kohteissa, kuten kaksikerroksisissa taloissa ja rivitaloissa, tarvitaan usein selkäsuoja tai liukutuen kisko. Raja riippuu putoamiskorkeudesta ja valmistajan järjestelmästä, joten se kannattaa tarkistaa tapauskohtaisesti eikä olettaa yhden luvun pätevän kaikkialla.

Lapetikkaiden mitoitus ja reitin suunnittelu

Lapetikkaat alkavat räystäältä ja jatkuvat ilman katkosta kattosillalle tai suoraan piipulle. Tyypillisin virhe on jättää lapetikkaiden yläpään ja kattosillan väliin puolen metrin aukko, jossa joutuu astumaan paljaalle pellille. Märällä tai huurteisella konesaumakatteella sellainen askel riittää liukastumiseen.

Pituus mitataan lappeen suuntaisesti räystään ulkoreunasta kattosillan alkupäähän. Jos piippu on lähellä harjaa, lapetikkaat viedään harjalle asti ja jatketaan tarvittaessa toiselle lappeelle. Reitti suunnitellaan niin suoraksi kuin mahdollista: seinätikkaat, lapetikkaat ja kattosilta samalla linjalla, ilman sivuttaisia siirtymiä. Kattosillan oma mitoitus on käsitelty tarkemmin artikkelissa kattosillan asennus piippua varten.

Sijoittelussa ratkaisee myös lumi. Tikkaat eivät saa olla ulko-oven, terassin tai autokatoksen kohdalla, koska katolta liukuva lumi ja jää kerääntyvät juuri sinne. Lumiesteet asennetaan räystään lähelle niin, että ne suojaavat sekä tikkaiden alla kulkevia että tikkaita itseään. Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Rovaniemellä ja Kuusamossa, lappeelta liukuva lumimassa voi taivuttaa heikosti kiinnitetyt lapetikkaat yhden talven aikana.

Kiinnitys: missä tikkaat todella pettävät

Tikkaiden lujuus on harvoin ongelma. Pettäjä on lähes aina kiinnitys.

Seinätikkaat kiinnitetään rakenteeseen, joka kantaa: puurunkoisessa talossa runkotolppiin tai koolauksen läpi runkoon, ei pelkkään 22 mm ulkoverhouslautaan. Tiili- ja betoniseinässä käytetään kiila- tai kemiallista ankkuria, kevytsoraharkossa siihen tarkoitettua ankkuria. Räystäällä tikkaat sidotaan lisäksi räystäsrakenteeseen, jolloin seinätikkaiden ja lapetikkaiden liitos muodostaa jäykän kokonaisuuden.

Lapetikkaat kiinnitetään katteen läpi ruoteisiin tai aluslaudoitukseen valmistajan kattokiinnikkeillä. Jokaisessa läpiviennissä on EPDM-tiiviste, ja kiinnike osuu tiilikuvioisella pellillä aallonharjalle, ei aallonpohjaan, jossa vesi virtaa. Konesaumakatteella käytetään saumaan puristettavia kiinnikkeitä, jolloin kate jää rei’ittämättä. Pinnan läpi tehtyjen kiinnitysten tiivistyksestä kerrotaan lisää artikkelissa peltikaton tiivisteet – läpiviennit ja saumat.

Yleinen tilanne remonttikohteessa: 1980-luvun omakotitalon tiilikatto vaihdetaan tiilipeltiin, ja vanhat seinätikkaat halutaan säästää. Tikkaat ovat ehjät, mutta niiden seinäkiinnikkeet on aikanaan ruuvattu vain ulkoverhoukseen ja ruuvinreiät ovat lahonneet. Kokenut asentaja katsoo kiinnitykset ensin ja vasta sitten tikkaat.

Myytti: vanhat tikkaat kelpaavat, kunhan ne pysyvät pystyssä

Moni olettaa, että ruosteettomat ja suorat tikkaat ovat turvalliset. Silmämääräinen kunto kertoo kuitenkin vähän kiinnitysten kantavuudesta. Ennen vuotta 2013, jolloin rakennustuotteiden CE-merkintä tuli pakolliseksi, asennetuissa tikkaissa kiinnikkeet ja niiden välit vaihtelivat tekijän mukaan.

Kattoremontissa vanhojen tikkaiden uusiminen maksaa tyypillisesti muutamia satoja euroja koko reitin osalta, kun teline ja nostin ovat jo paikalla. Erikseen tehtynä työ maksaa helposti kaksinkertaisesti. Taloyhtiöissä vastuu käyttöturvallisuudesta on hallituksella, joten vanhojen tikkaiden säästämisestä kannattaa kirjata perusteltu päätös.

Yleisimmät virheet seinä- ja lapetikkaissa

Ensimmäinen virhe on tikkaiden sekoittaminen eri valmistajilta. Ruukin lapetikkaat ja toisen valmistajan seinätikkaat eivät välttämättä liity toisiinsa, ja itse taivutettu liitos räystäällä vie järjestelmältä testatun kantavuuden.

Toinen on kiinnikevälien venyttäminen. Kun moduulit eivät mene tasan, asentaja jättää yhden kiinnikkeen pois ”kun se osuisi ikkunan yläpuolelle”. Seurauksena on tikas, joka joustaa keskeltä jokaisella askeleella.

Kolmas on värin ja materiaalin valinta pelkän ulkonäön perusteella. Sinkitty ja polyesterimaalattu teräs RR-sävyssä on Suomessa standardivalinta. Meren rannalla, esimerkiksi Hangossa tai Porin edustalla, kannattaa kysyä valmistajalta korroosioluokkaa ja harkita paksumpaa pinnoitetta.

UKK

Tarvitaanko seinätikkaat, jos nuohooja tuo omat tikkaat?
Jos katolla on nuohottava tulisija, kiinteistön omistajan on huolehdittava turvallisesta kulkureitistä. Siirrettävät tikkaat eivät korvaa kiinteää reittiä, ja moni nuohooja jättää nuohouksen tekemättä, jos kulku katolle ei ole turvallinen.

Paljonko seinätikkaat ja lapetikkaat maksavat?
Hinta riippuu talon korkeudesta, lappeen pituudesta ja valmistajasta. Yksikerroksisen omakotitalon kokonainen kulkureitti seinätikkaineen, lapetikkaineen ja kattosiltoineen maksaa materiaaleina tyypillisesti noin 500-1200 €, ja asennus lisää tähän useita satoja euroja.

Voiko lapetikkaat asentaa itse?
Asennus onnistuu kokeneelta remontoijalta, jos valmistajan ohjetta noudatetaan tarkasti ja kiinnitykset osuvat kantavaan rakenteeseen. Katteen läpi tehdyt kiinnitykset ovat kuitenkin vuotoriski, joten moni teettää työn peltiliikkeellä samalla kun muita kattotöitä tehdään.

Turvallinen reitti syntyy kokonaisuutena

Seinätikkaat ja lapetikkaat toimivat vain yhtenä ketjuna: kantava kiinnitys seinään, jäykkä liitos räystäällä, katkeamaton lapetikas ja kattosilta suoraan piipulle. Kun reitti suunnitellaan katteen valinnan yhteydessä ja tilataan saman valmistajan järjestelmänä, kiinnitykset voidaan sijoittaa ruoteisiin jo asennusvaiheessa. Jälkikäteen tehtynä sama työ vaatii enemmän reikiä katteeseen ja enemmän rahaa.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista