
Kasettijulkisivu on peltijulkisivuista vaativin toteuttaa, koska lopputulos riippuu lähes kokonaan siitä, miten peltikasetit kiinnitetään runkoon ja miten tuuletusrako niiden taakse jätetään. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon rakentajalle, saneeraajalle ja taloyhtiön hallitukselle, joka harkitsee kasettijulkisivua tai vertailee urakkatarjouksia. Kun tiedät, mihin ammattilainen kiinnittää huomiota, osaat kysyä oikeat kysymykset ennen kuin ensimmäinen kasetti nousee seinälle.
Kasetti on taivutettu peltilevy, jonka reunat on käännetty laatikkomaisesti taakse. Materiaalina on yleensä polyesteri- tai PVDF-pinnoitettu sinkitty teräs tai alumiini, ja erikoiskohteissa kupari tai titaanisinkki. Kotimaisista valmistajista esimerkiksi Ruukilla on omat julkisivukasettisarjansa, ja moni paikallinen peltiliike taivuttaa kasetteja mittatilauksena omilla särmäyskoneillaan.
Kasettijulkisivun rakenne kerros kerrokselta
Seinärakenne on käytännössä aina sama: lämmöneriste, tuulensuoja, tuuletusrako, alusrunko ja uloimpana kasetit. Alusrunko tehdään pientaloissa usein sinkitystä teräksestä tai alumiinista valmistetuista Z- tai omegaprofiileista. Puurimoitusta näkee edelleen, mutta mittatarkkuus kärsii, kun puu elää.
Rungon suoruus ratkaisee enemmän kuin moni arvaa. Sileä ja jäykkä kasetti paljastaa armotta 3-4 millimetrin epätasaisuuden, etenkin matalassa ilta-auringossa. Ammattilainen aloittaa siksi linjaamalla rungon laserilla ja säätökiinnikkeillä ennen kuin yhtään kasettia tilataan. Mitat otetaan valmiista rungosta, ei piirustuksista.
Peltikasettien kiinnitys – piilo vai näkyvä
Peltikasettien kiinnitys tehdään joko piilokiinnityksenä tai näkyvillä ruuveilla tai niiteillä. Piilokiinnitteisessä järjestelmässä kasetti ripustetaan runkoon tappien, koukkujen tai reunaan taivutettujen lukkojen varaan. Ylempi kasetti lukitsee alemman, ja kiinnikkeet jäävät näkymättömiin. Näkyvässä kiinnityksessä ruuvi menee kasetin reunan läpi runkoon, ja ruuvinkannat on tilattu kasetin sävyyn.
Piilokiinnitys näyttää siistimmältä, mutta se vaatii tarkemman rungon ja virheettömän asennusjärjestyksen. Yksittäisen kasetin vaihtaminen kesken seinää voi olla hankalaa, jos koko rivi pitää purkaa ylhäältä alas. Näkyvä kiinnitys on anteeksiantavampi ja usein 10-20 % edullisempi asentaa. Varastoissa, autotalleissa ja teollisuushalleissa se on täysin perusteltu valinta.
Lämpöliike ja kiinnityspisteet
Suomessa tumma julkisivu voi lämmetä kesäpäivänä yli +70 asteeseen ja jäähtyä tammikuussa –30 asteeseen. Teräs liikkuu noin 1,2 mm metriä kohden sadan asteen muutoksessa, alumiini kaksinkertaisesti eli noin 2,4 mm. Kolmen metrin alumiinikasetissa liikettä on siis lähes 7 mm.
Tämän takia kasetissa on yksi kiintopiste ja muut kiinnitykset tehdään pitkänomaisiin reikiin, joissa kasetti pääsee liikkumaan. Ruuvia ei kiristetä pohjaan asti, vaan aluslaatan pitää jäädä painamaan kevyesti. Jos ruuvit vedetään tiukalle, kasetti alkaa lommoilla eli ”öljykanisoitua”, ja pinta näyttää aaltoilevalta varsinkin vinossa valossa. Kasettien väliin jätetään yleensä 10-20 mm sauma, joka ottaa vastaan saman liikkeen.
Tuuletusrako ja sen mitoitus
Tuuletusrako on se kohta, jossa kasettijulkisivut useimmiten epäonnistuvat. Raon tehtävä on kuljettaa pois kasetin taakse tiivistyvä kosteus ja pieni määrä viistosateen mukana sisään pääsevää vettä. Pientaloissa käytetään tyypillisesti vähintään 25-30 mm vapaata rakoa, ja korkeammissa tai tuulisilla rannikkoalueilla sijaitsevissa kohteissa usein 40-50 mm.
Pelkkä raon leveys ei riitä. Ilman pitää päästä sisään alhaalta sokkelin kohdalta ja ulos ylhäältä räystään tai ikkunan yläpellityksen kohdalta. Aukot suojataan rei’itetyllä tuuletusprofiililla tai hyönteisverkolla, jonka avoin pinta-ala on riittävä. Jokainen ikkuna ja ovi katkaisee ilmavirran, joten aukkojen ala- ja yläpuolelle tarvitaan omat tuuletusreitit.
Kerrostaloissa ja muissa korkeissa rakennuksissa paloturvallisuus tuo lisävaatimuksia. Tuuletusraon on voitava olla jatkuva, mutta palon leviäminen raossa estetään kerroksittaisilla palokatkoilla, ja materiaalien paloluokat määräytyvät rakennuksen paloluokan mukaan. Näissä kohteissa suunnitelmat tekee aina rakennesuunnittelija, ja peltiliike toteuttaa ne.
Myytti: pelti ei kastu, joten rakoa ei tarvita
Väärinkäsitys elää sitkeästi etenkin itse tekevien keskuudessa. Peltikasetti ei ime vettä, mutta juuri siksi sen takapinnalle tiivistyy kosteutta. Kirkkaana pakkasyönä pelti säteilee lämpöä taivaalle ja jäähtyy ulkoilmaa kylmemmäksi, jolloin kasetin takapinta kastuu kuin kylmä juomalasi.
Ilman toimivaa tuuletusta vesi valuu tuulensuojan pintaan, kastelee puurungon ja alkaa pahimmillaan syövyttää kasetin takapintaa, jonka pinnoite on usein ohuempi kuin näkyvän puolen. Saneerauskohteissa näkee tilanteita, joissa julkisivu näyttää ulkoa moitteettomalta mutta alimmat rimat ovat lahonneet 10-15 vuodessa.
Yleisimmät virheet kasettijulkisivun asennuksessa
Samat virheet toistuvat kohteesta toiseen, oli kyse Espoon omakotitalosta tai Oulun rivitalosaneerauksesta:
– Tuuletusrako tukitaan alhaalta. Sokkelipelti tai ylimääräinen eriste sulkee raon, eikä ilma pääse kiertämään.
– Eri metallit sekoitetaan. Alumiinikasetit kiinnitetään sinkittyihin teräsruuveihin tai kuparipellitys koskettaa sinkittyä runkoa. Galvaaninen korroosio alkaa muutamassa vuodessa, varsinkin meren läheisyydessä. Alumiinikasetteihin käytetään ruostumattomia A2- tai A4-ruuveja ja rungon ja kasetin väliin EPDM-nauhaa.
– Kasetit tilataan ennen kuin runko on valmis. Seurauksena on epätasaisia saumoja ja kasetteja, jotka eivät mahdu aukkojen väliin.
Rannikkokohteissa kannattaa lisäksi miettiä materiaalin ja pinnoitteen valintaa tavallista tarkemmin, koska suolarasitus nopeuttaa kaikkia edellä mainittuja ongelmia. Aiheesta kerrotaan lisää artikkelissa pellin korroosionkesto eri ympäristöissä.
Kustannukset ja aikataulu
Kasettijulkisivu on peltijulkisivuista kallein. Pinnoitetusta teräksestä tehdyt kasetit maksavat materiaalina karkeasti 50-100 €/m², alumiinikasetit selvästi enemmän. Asennettuna rungon, tuulensuojan ja liittymäpellitysten kanssa hinnat liikkuvat pientaloissa tyypillisesti 150-300 €/m², ja monimuotoisissa kohteissa ikkunapellitykset ja nurkat voivat nostaa hintaa tästäkin. Luvut ovat suuntaa antavia, ja tarkka hinta selviää vain kohteen mukaan tehdystä tarjouksesta.
Mittatilauskasettien toimitusaika on usein 3-6 viikkoa, joten tilaus kannattaa ajoittaa niin, että runko on valmis ja mitattu ennen toimitusta. Kasettityyppejä ja vaihtoehtoisia julkisivupeltejä, kuten vaakaprofiileja ja sileitä levyjä, käsitellään laajemmin artikkelissa julkisivupellitykset – tyylit, materiaalit ja asennus.
UKK
Kuinka leveä tuuletusraon pitää olla kasettijulkisivussa?
Pientaloissa vähintään 25-30 mm vapaata rakoa on tavallinen lähtökohta, ja tuulisilla paikoilla ja korkeissa rakennuksissa käytetään usein 40-50 mm. Yhtä tärkeää on, että ilma pääsee raon alaosasta sisään ja yläosasta ulos.
Onko piilokiinnitys parempi kuin näkyvä ruuvikiinnitys?
Piilokiinnitys on ulkonäöltään siistimpi, mutta se vaatii tarkemman rungon ja on kalliimpi asentaa. Näkyvä kiinnitys on teknisesti yhtä kestävä, kun ruuvit ovat oikeaa materiaalia ja kasettien lämpöliike on huomioitu.
Voiko kasettijulkisivun asentaa vanhan puuverhouksen päälle?
Joskus voi, mutta vanha verhous on ensin tarkastettava kosteuden ja lahovaurioiden varalta. Usein vanha verhous puretaan ja samalla seinään lisätään eristettä, kuten artikkelissa julkisivupeltityksen lisäeristys kerrotaan.
Ennen kuin tilaat kasetit
Kasettijulkisivu kestää Suomen olosuhteissa helposti 40-50 vuotta, kun kolme asiaa on kunnossa: suora alusrunko, kiinnitykset jotka sallivat lämpöliikkeen, ja tuuletusrako joka on auki sekä ylhäältä että alhaalta. Pyydä urakoitsijalta tarjouksen yhteydessä leikkauskuva sokkelin ja räystään liitoksista. Jos niissä ei näy tuuletusreittiä tai kiinnitystapaa ei ole kuvattu, kysy ennen kuin allekirjoitat.