Peltikaton pesu – sammal, jäkälä ja painepesurin riskit

Peltikaton pesu – sammal, jäkälä ja painepesurin riskit

Peltikaton pesu on yleensä ajankohtainen 10-20 vuoden iässä, kun katon pohjoislappeelle, puiden varjoon tai räystäille ilmestyy vihreää sammalta ja harmaata jäkälää. Tämä artikkeli on omakotitalon omistajalle ja taloyhtiön hallitukselle, joka miettii, pestäänkö katto itse vai tilataanko ammattilainen. Siinä käydään läpi, miten katto pestään vahingoittamatta pinnoitetta, mitkä aineet sopivat peltikatteelle ja miksi painepesuri on se työkalu, joka pilaa eniten peltikattoja.

Oikein tehty pesu voi lisätä vanhan katon käyttöikää 5-10 vuotta. Väärin tehty pesu voi viedä pinnoitteen yhdessä iltapäivässä.

Miksi sammal ja jäkälä ovat peltikatolle haitallisia

Sammal ei syövytä peltiä suoraan, mutta se pitää kosteuden pinnoitetta vasten. Kostea kerros ei kuivu syyssateiden välissä ja jäätyy talvella. Varsinkin profiilipellin ja tiilipellin pohjissa ja limityssaumoissa sammal kerää myös neulasia ja roskaa, jotka hidastavat veden valumista.

Jäkälä on hankalampi tapaus. Se kiinnittyy tiukasti pintaan ja sen aineenvaihdunta tuottaa heikkoja happoja, jotka rasittavat polyesteripinnoitetta vuosien mittaan. Jos jäkälän repii irti, pinnoitteeseen jää usein vaaleita läiskiä tai pistemäisiä syöpymiä.

Kasvustoa syntyy eniten varjoisiin paikkoihin: pohjoislappeelle, isojen kuusien alle ja kohtiin, joissa lumi viipyy keväällä pitkään. Rannikolla ja Järvi-Suomessa, esimerkiksi Kuopion ja Savonlinnan seuduilla, sitä esiintyy enemmän kuin kuivemmilla sisämaan alueilla.

Painepesurin riskit peltikatolla

Yleinen myytti kuuluu, että painepesuri on nopein ja tehokkain tapa saada katto puhtaaksi. Nopea se on, mutta peltikatolle se on riskialttein vaihtoehto. Kotitalouspainepesuri antaa tyypillisesti 110-150 baria, ja kapealla suuttimella lähietäisyydeltä suihku irrottaa sammalen lisäksi pinnoitetta.

Noin 25 µm paksu polyesteripinnoite kestää painepesua huonosti varsinkin silloin, kun se on jo 15-20 vuoden ikäinen ja liituuntunut. Liituuntuminen näkyy siten, että sormeen jää värijauhetta pintaa pyyhkäistäessä. Tällaisesta pinnasta painepesuri irrottaa väriä niin, että lopputulos on laikukas ja sinkkikerros jää näkyviin. Sen jälkeen ruostuminen alkaa muutamassa vuodessa.

Toinen riski on vesi väärissä paikoissa. Jos suihku osuu ylöspäin limityssaumoihin, harjapellin alle tai läpivientien kohdalle, vesi pääsee aluskatteen päälle ja pahimmillaan sen ohi. Vahinko näkyy usein vasta viikkoja myöhemmin kosteana läiskänä ullakolla.

Painepesuria voi käyttää rajoitetusti uudehkolla ja ehjällä katolla. Silloin paine pidetään matalana, suutin leveänä ja suihku aina rinteen suuntaisesti ylhäältä alaspäin. Valmistajien huolto-ohjeissa suositus on yleensä matala paine ja reilu suutinetäisyys, joten oman katemerkin ohje kannattaa tarkistaa ennen pesua. Ruukilla, Plannjalla ja Weckmanilla on omat huolto-ohjeensa.

Peltikaton pesu vaihe vaiheelta

Ammattilainen aloittaa katsomalla katon kunnon, ei pesemällä. Jos pinnoite on jo liituuntunut tai pinnassa näkyy ruostepisteitä, pesu tehdään ensisijaisesti maalausta varten, ja silloin menetelmäkin on eri.

Turvallinen ja pinnoitetta säästävä pesu etenee näin:

1. Kuivaharjaus. Irtosammal, neulaset ja roskat poistetaan pehmeällä harjalla tai muovilastalla. Metallikaavinta ei käytetä.
2. Sammaleenpoistoaine. Peltikatolle tarkoitettu aine levitetään matalapaineruiskulla kuivalle pinnalle pilvisenä päivänä, kun lämpöä on +10-20 °C.
3. Vaikutusaika. Ainetta ei huuhdella heti. Moni aine tehoaa vasta viikkojen tai kuukausien aikana, ja sade huuhtoo kuolleen kasvuston pois.
4. Pesu. Lika pestään pehmeällä harjalla ja miedolla pesuaineella, aina ylhäältä alas ja profiilin suuntaisesti.
5. Huuhtelu. Huuhteluun riittää puutarhaletku tai hyvin matala paine. Lopuksi kourut puhdistetaan, ettei irronnut massa tuki syöksytorvia.

Pesupäivän valinnalla on merkitystä. Auringon kuumentamalla pellillä aine kuivuu pintaan ennen kuin ehtii vaikuttaa ja voi jättää jälkiä. Sopivin aika on toukokuusta syyskuuhun, kun yöt ovat jo plussan puolella.

Mitä aineita peltikatteelle voi käyttää

Kloori ja vahvat emäksiset pesuaineet eivät sovi pinnoitetulle pellille. Ne himmentävät ja haurastuttavat pintaa, ja kloori lisäksi syövyttää sinkkiä. Sammaleenpoistoaineen pakkauksessa pitää lukea erikseen, että se sopii maalatuille metallipinnoille.

PVDF-pinnoite ja paksut plastisolipinnoitteet sietävät käsittelyä paremmin kuin ohut polyesteri, mutta niidenkään kohdalla hankaavia sieniä tai teräsvillaa ei käytetä. Kuparikatolla ja sinkkikatteella tilanne on toinen: kuparin patina ja sinkin suojaava oksidikerros ovat osa materiaalin suojausta, eikä niitä yleensä pestä kemikaaleilla lainkaan.

Biosidit pitää ottaa huomioon myös piha-alueella. Ennen käsittelyä peitetään kasvit räystäiden alta ja tarkistetaan, mihin sadevesijärjestelmä johtaa veden. Jos kaivo johtaa suoraan ojaan tai lähelle kaivoa, ainevalintaan tarvitaan tavallista enemmän harkintaa.

Yleisimmät virheet katon pesussa

Ensimmäinen virhe on käyttää painepesuria vanhaan polyesterikattoon. Tyypillinen esimerkki on 1990-luvun tiilipeltikatto, jonka pohjoislape pestään keväällä painepesurilla puhtaaksi. Seuraavana kesänä lappeella näkyy vaaleita raitoja, ja muutaman vuoden päästä ruostepisteitä. Tämän jälkeen edessä on maalaus, joka olisi voinut odottaa vielä vuosia.

Toinen virhe on liikkua märällä katolla ilman turvavarusteita. Märkä pelti on liukas, ja levää kasvava pinta vielä liukkaampi. Kattosillat ja kiinnitetyt tikkaat helpottavat työtä huomattavasti, ja tarpeen mukaan käytetään valjaita. Lisätietoa löytyy artikkelista kattoturvatuotteet ja kulkusillat.

Kolmas virhe on pestä katto, mutta jättää kourut ja syöksytorvet tarkistamatta. Irronnut sammal tukkii kourun, ja syksyllä vesi valuu räystäspellin yli.

Pesu, suojakäsittely vai maalaus

Pesu ei korjaa kulunutta pinnoitetta. Jos katossa on liituuntumista, värin haalistumista tai pinnoitteen irtoamista, pesu on vain esityö. Silloin järkevämpää on suunnitella saman tien peltikaton maalaus ja pinnoitus, jolloin pesu tehdään maalarin ohjeiden mukaan.

Ehjällä katolla pesun jälkeen voidaan levittää ennaltaehkäisevä sammaleenestoaine, joka hidastaa uutta kasvua 2-4 vuoden ajan. Varjoisimmilla lappeilla tämä on usein halvempaa kuin pestä katto muutaman vuoden välein.

Ammattimaisen pesun hinta vaihtelee katon jyrkkyyden, korkeuden ja kasvuston mukaan. Omakotitalossa hinta on karkeasti 4-10 €/m² eli 150 m² katolla noin 600-1500 €. Taloyhtiöissä nostinkalusto ja kulkuturvallisuuden järjestelyt nostavat kustannuksia.

UKK

Kuinka usein peltikatto pitää pestä?
Useimmille katoille riittää silmämääräinen tarkastus kerran vuodessa ja pesu 5-10 vuoden välein. Varjoisat pohjoislappeet ja puiden alle jäävät kohdat saattavat tarvita käsittelyä useammin.

Voiko peltikaton pestä painepesurilla?
Uudehkon ja ehjän katon voi pestä matalalla paineella, leveällä suuttimella ja aina rinteen suuntaisesti. Liituuntunutta tai yli 15 vuotta vanhaa polyesterikattoa ei kannata pestä painepesurilla lainkaan.

Kuoleeko jäkälä pelkällä pesulla?
Yleensä ei. Jäkälä vaatii sammaleenpoistoaineen ja pitkän vaikutusajan. Sen raapiminen irti vahingoittaa pinnoitetta.

Ennen kuin nouset katolle

Kannattaa katsoa pinnoitteen kunto ja oman katemerkin huolto-ohje ennen kuin painepesuri otetaan esiin. Hellävarainen menetelmä, oikea aine ja kärsivällinen vaikutusaika tuottavat paremman lopputuloksen kuin kova paine. Jos katossa on jo kulumaa tai ruostepisteitä, pesu kannattaa yhdistää laajempaan peltikaton huoltoon ja pintakäsittelyihin, jolloin pesu, tarkastus ja mahdollinen maalaus tehdään oikeassa järjestyksessä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista